Hunaja on maailman vanhin makeutusaine. 

Ihminen on käyttänyt hunajaa jo 15 000 vuotta sitten. Hunaja oli ainoa makeutusaine vielä 1400-luvulle saakka ja sitä arvostettiin kaikissa kulttuureissa. Hunajan uskottiin myös pidentävän ikää ja sitä käytettiin lääkkeenä. Hunajaa käytettiin jopa maksuvälineenä.

Hunajaa voidaan käyttää kaikessa ruuanvalmistuksessa tavallisen sokerin sijaan. Se on sataprosenttinen luonnontuote, johon ei ole lisätty mitään ja josta ei ole poistettu mitään aineita.

Hunaja sisältää yli 200 erilaista komponenttia, joista suurin osa on fruktoosia ja glukoosia. Näiden lisäksi hunajassa on myös muita sokerilajeja ja vettä.

Koska mehiläiset tekevät hunajia erilaisista kasveista, niin kaikki hunajat eivät ole koostumukseltaankaan täysin samanlaisia: esimerkiksi eri sokerilajien määrät vaihtelevat kasvialkuperän mukaan.

Muita ainesosia on vain pieni määrä, noin 6%, mutta niillä on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Nämä muut aineet ovat suojaravintoaineita, kivennäisaineita, entsyymejä, hivenaineita ja vitamiineja.

Mehiläisten työ alkaa aikaisin keväällä

pajun kukinnan aikoihin. Mehiläiset tarvitsevat heti keväällä siitepölyä emon muninnan aloittamiseen ja siten kesämehiläisten, eli metä keräävien mehiläisten tuottamiseen. Pajukoita ei kannata siis karsia pois mehiläisten ulottuvilta, sillä kylmänä keväänä mehiläiset hakevat lähimpänä olevista pajuista niiden kukinnan aikoihin elintärkeää siitepölyä.

Kesämehiläiset, eli työläiset, lähtevät meden keruuseen 22 päivän ikäisinä. Lämpötilan tulisi olla yli 10 astetta, jotta medenkeruulento onnistuisi. Keväällä mehiläiset käyvät innokkaasti voikukissa pajun kukinnan loputtua keräämässä mettä ja siitepölyä. 

Mehiläisten ahkerointia

Kasvien nektaria, eli mettä, mehiläiset keräävät sekä kukkivista kasveista että kirvojen mesikasteesta.
Mehiläiset keräävät mettä niin luonnonkasveista kuin viljellyistäkin kasveista, joten eri ainesosien suhde vaihtelee hunajalaaduittain. Siksi myös eri hunajien maku, väri ja koostumus vaihtelevat paljon.

Myös juoksevan hunajan kiteytymisnopeuteen vaikuttaa se, mistä kukasta mesi on peräisin.

Yksi mehiläinen kerää vain 0,1 grammaa mettä kerrallaan. Tätä varten mehiläisillä on leukansa alla pitkä kärsä jolla mesi imetään mesimahaan. Mesimahassa alkaa meden valmistaminen hunajaksi erilaisten entsyymeiden, rauhasnesteiden sekä sylkinesteiden avustuksella.
Kerätty mesi tuodaan mehiläispesään ja siellä hunajan käsittely jatkuu työläismehiläisten toimesta.

Mesi jaetaan huolellisesti vahasta rakennettuihin kennoihin ja haihdutetaan kerätystä medestä vettä pois. Kun mesi on riittävän kuivaa, mehiläiset peittävät kennot vahakannella. 

Etusivulle

Blogi

Verkkokauppaan