Mehiläistietoa


Mehiläinen eli Apis mellifera


Mehiläisiä pesäaukon suulla tuulettamassa kesän kuumalla säällä.

Mehiläisiä ja yleensäkin mesipistiäisiä on ollut siitä lähtien, kun kukkivat kasvit alkoivat kehittyä noin 125 miljoonaa vuotta sitten. Mehiläisiä on useita eri rotuja ympäri maailmaa. Niistä Suomeen vakiintuneita rotuja tällä hetkellä ovat Italialainen mehiläinen (Apis mellifera ligustica), Krainilainen mehiläinen (Apis mellifera carnica) ja Pohjoismainen mehiläinen (Apis mellifera mellifera). Roduilla on eroja käyttäytymisen, parveilun, talvenkestävyyden ja sadon keräämisen välillä. Kaikkiaan mehiläisrotuja on tunnistettu 24 erilaista.


Kotokurun mehiläiset ovat kraineja, joiden talvenkestävyys on todettu hyväksi, sekä ne ovat ahkeria meden kerääjiä.
Mehiläistalous alkoi silloin, kun ihminen huomasi, että luonnonvaraisia mehiläispesiä voi siirtää pihapiiriin ontoksi koverrettuun puuhun ja oljesta punottuihin kupuihin.
Suomessa mehiläisiä alettiin pitää kotieläiminä 1800-luvun alkuvuosina.

 
Mehiläinen on rakenteeltaan ja elintavoiltaan hyvin kehittynyt kukkien pölyttämiseen ja meden keräämiseen. Se on sopivan pieni työskentelemään erilaisissa kukissa ja sen karvaiseen ruumiiseen tarttuu helposti siitepölyä.
Mehiläisillä on pitkälle kehittynyt viestintäjärjestelmä ja suunnistuskyky, joten koko yhteiskunta pystyy keräämään mettä tehokkaasti.


Mehiläispesän jäsenet


Yhteiskunnan jäsenet

Mehiläisyhteiskunnan tärkein jäsen on emo, joka on kaikkien muiden mehiläiskunnan yksilöiden äiti. Vain emo pystyy munimaan hedelmöittyneitä munia.

Työmehiläiset ovat aina naaraita ja niiden työt ovat jaettu erikoistumisen kautta. Osa mehiläisistä hakee mettä ja siitepölyä, osa rakentaa kennostoa, osa ruokkii emoa ja toimii seuralaisina, osa hoitaa ja ruokkii toukkia ja sikiöitä. Töitä on lukemattomia ja siksi täytyy työläisiäkin olla paljon.

Työmehiläiset ovat kooltaan noin 9-10 mm pitkiä.

Kuhnurit ovat mehiläiskunnan koirasyksilöitä ja niiden ainoa työ on nuoren kuningattaren hedelmöittäminen, kun uuden emon pariutumislennon aika on käsillä. Kuhnureita pesissä on noin muutama sata kappaletta. Talvisin pesissä ei ole kuhnureita, ne häädetään pesistä pois syksyn tullessa.

Kesämehiläisten ikä on noin 4-5 viikkoa, mutta talvimehiläiset saattavat elää jopa 6-9 kuukautta. Emon elinkaari poikkeaa suuresti muista mehiläisistä, emo saattaa elää useita vuosia.

Siitepölyvasu täynnä siitepölyä.
Siitepölyvasu täynnä siitepölyä.

Mehiläisen jaloissa on siitepölyn keräämiseen, käsittelyyn ja kuljettamiseen erikoistuneita rakenteita. Siitepölyn väristä voidaan päätellä, mistä kasvista siitepöly on peräisin. Imukärsällään mehiläinen pystyy imemään mettä syvältäkin kukista ja varastoimaan sen paluulennon ajaksi mesimasuunsa.

Vartijamehiläisiä
Vartijamehiläisiä

Pesän vartijamehiläiset päivystävät pesän lentoaukolla tarkastaen jokaisen tulijan aikeet. Vieraan pesän mehiläiset yleensä karkoitetaan, paitsi harvoin, jos tulijoilla on mukanaan siitepölyä tai mettä, heidät voidaan hyväksyä sisään. Vahvassa pesässä vartijoita on rittävästi karkoittamaan tunkeilijat pois pesästä ja ryöstö voidaan estää.

Lentomehiläinen ja kuhnuri lennossa.


Parveilu


Mitä on parveilu? 

Parveilu on mehiläisten luonnollinen tapa vahvistua ja lisääntyä. 

Parveilu tarkoittaa sitä, että mehiläisparvi lähtee omasta pesästään etsimään uutta pesää. Parveilu alkaa usein juhannuksen tienoilla, kun pesässä on paljon väkeä ja ahtauden tunnetta. Joskus mehiläiset päättävät parveilla syksylläkin, vaikkei se kovin yleistä kuitenkaan ole.

Parvi ottaa mukaansa vanhan kuningattaren, jonka kanssa suuntaa mielestään paremmille laidunmaille. Pesään jää osa yhteiskuntaa, joka kasvattaa itselleen uuden kuningattaren. Mehiläishoitajan tehtävänä on hoitotoimenpiteiden avulla estää parveilukuumetta ja tarvittaessa parveilun tapahduttua pyydystää parvi turvallisesti takaisin uuteen pesään.

Mehiläishoitajilla on useita erilaisia tapoja hoitaa parveilukuumeista pesää. Yksi hoitotavoista on lentomehiläisten harhautus, jossa luodaan mehiläisille olosuhteet, jonka ansiosta ne luulevat parveilleensa ja jäävät tyytyväisenä uuteen pesäänsä. 


Kuvassa olevan pesän päällä olevassa pikkumökissä asuu lentomehiläisten harhautuksen jälkeen vanha kuningatar ja pikkumehiläisiä. Alla olevaan pesään jäivät parveilukuumeiset lentomehiläiset ihmettelemään, minne emo on mennyt. Ajan kanssa (aika nopeastikin) mehiläiset huomaavat että emoa ei todellakaan enää ole ja alkavat ruokkia sopivassa iässä olevaa toukkaa emomaidolla kasvattaakseen uuden kuningattaren pesään.


Mehiläishoitajat tarkkailevat jatkuvasti mitä mehiläiset kakkuihin rakentavat.

Emokennoja rakennetaan eri puolille kakkua, riippuen siitä, mikä tilanne pesässä on.

Jos emokennoon on munittu, alkaa mehiläishoitajalla suunnitelmien tekeminen parveilun varalta; onko tarvetta harhauttaa, vain onko vanha emo hävinnyt tai kuollut. Harkinnan paikaksi jää, annetaanko pesän kasvattaa itselleen uusi emo.


Mehiläisten vuodenajat


Mehiläisten kevät 

alkaa ilmojen lämmettyä riittävästi puhdistuslennolla, jolloin mehiläiset tyhjentävät suolensa talven jäljiltä. Eri rotuiset mehiläiset lähtevät hieman eri lämpötiloissa lennolleen.

Keväällä mehiläishoitaja tarkastaa pesän ja mehiläisten kunnon. Jos kaikki on mennyt hyvin, on yhdyskunta valmiina kasvattamaan uusia kesämehiläisiä meden keruuta varten. Ruokavarat ovat talven aikana kuitenkin voineet huveta niin, että keväällä ja toisinaan kesälläkin, on syytä laittaa vielä epävakaiden ja kylmien kelien ajaksi lisää ruokaa. 

Varroapunkkitilanne on tarkastettu myöhään edellisen vuoden lopulla punkkitorjunnan yhteydessä ja punkkitorjuntaa jatketaan aikaisin keväällä tarpeen mukaan. 

Mehiläiset alkavat kantaa piankin siitepölyä pesiin pajuista, voikukasta ja leskenlehdestä sään niin salliessa. Pajun kukinnan aikoihin kuningatar aloittaa muninnan talven tauon jälkeen. Ensimmäiset uudet työmehiläiset syntyvät huhtikuun lopulla. 

Keväällä tehdään pesien siirtotarhalta toiselle mielellään tuokokuun alun aikana, mikäli sääolosuhteet sallivat siirron. Tässä Kotokurun tarhalle siirrettyjen pesien purkaminen on meneillään.

Lentoaukot on suljettu kuljetuksen ajaksi ja hyttysverkko pesän päällä antaa kuljetuksen ajaksi happea mehiläisille.


Mehiläisten kesä


Kesä on mehiläisten medenkeruun aikaa. Sään salliessa mehiläiset keräävät mettä aamusta iltaan lentokelien ollessa kohdillaan. 

Kesämehiläiset tarvitsevat siitepölyä ja hunajaa omaankin käyttöönsä, jotta mehiläisillä on riittävästi energiaa sikiöintiin, kennoston rakentamiseen ja meden ja siitepölyn keräämiseen. Vahva mehiläispesä kuluttaa kesän aikana noin 50 kiloa hunajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että alkukesän kukkien medestä valmistunut hunaja kuluu pääosin mehiläisten omaksi ravinnoksi.

Mehiläinen jättiläislaukan kukassa.
Mehiläinen jättiläislaukan kukassa.

Pesä alkaa täyttyä pikkuhiljaa kesämehiläisistä, joita saattaa olla pesässä jopa 100 000.

Toukokuun lopussa vilinää.
Toukokuun lopussa vilinää.

Kuumalla ilmalla hoitajan tulee huolehtia, että pesälle on riittävästi varjoa.

Kotokurussa kotitarhalla viilentelin pesiä kylmällä vesisuihkulla aamuvarhaisella ja käänsin tarpeen tullen laatikoita hieman kulmista vinoon (pohjoisen puolelle lisää kulkuaukkoja). Pesän katon voi myös väliaikaisesti kääntää toisinpäin.

Kuumalla ilmalla mehiläiset viilentävät iltasella roikkumalla pesän ulkona rankan työpäivän jälkeen.

Kesällä 2021 lämpötilat kohosivat välillä ennätyslukemiin.

Hiki virtasi myös minulla pesäkäynneillä...

Käyntiaika oli viisainta ajoittaa aamuun, kun ilma oli hieman viileämpi.

Mehiläisiä tuulettumassa kuuman päivän jälkeen illalla pesäaukon ulkopuolella.


Mehiläisten syksy ja talvi

Syksyllä, lentoilmojen loppuessa nuoret työläiset muodostavat pesään talvipallon kuningattaren ympärille. Sikiöinti loppuu ja mehiläiset elävät tiiviisti yhdessä syöden talviruokaa.

Syksyllä hoitaja antaa mehiläisille talviravinnoksi sokeriliuosta pesästä pois keräämänsä hunajan tilalle. Lisäksi mehiläisten ravinnoksi jätetään pesään muutama runsaasti siitepölyä sisältävä kakku.

Työläiset häätävät pesästä kuhnurit pois ja viimeiset puhdistuslennot tehdään suotuisalla säällä.

Kovilla pakkasilla pallo tiivistyy ja löystyy lauhemmilla ilmoilla. Mehiläisillä ei tule kylmä, sillä talvipallon sisäosissa on lämpöä 20 astetta. Sisäosissa ollessaan mehiläiset liikkuvat ja ruokailevat, pallon ulommaiset mehiläiset ovat kylki kyljessä kiinni toisissaan ja kehittävät lämpöä liikuttamalla siipiään.

Sokeriliuosta syöttölaatikossa.
Sokeriliuosta syöttölaatikossa.

Mehiläishoitajan vuosi

Mehiläishoitajan vuoden ajattelisi äkkiseltään keskittyvän vain kesään. Kesä on toki aktiivisen työn aikaa pesillä ja mehiläisten parissa, mutta myös keväälle, syksylle ja talvelle erilaisia töitä riittää.

Talvi on valmistautumista hoitokauteen, kotisivujen ja verkkokaupan päivittämistä, oheistuotteiden myyntiä ja valmistamista, sekä mainosten miettimistä.

Koska meillä Kotokurun hunajassa kaikki tapahtuu mehiläisiin liittyvä työ oman työn ohella sivutoimisesti, ei aina ihan tiedä mihin kaikkeen ehtii.... 

Alta löydät mehiläishoitajan kauden töitä ympärivuotisesti.

Pesälaatikot

Kotokurun hunajalla on käytössä Farrar-pesäkalusto. Kaikki laatikot ennen käyttöä maalataan pariin kertaan ja liimataan kasaan.Laatikoita tarvitaan lisää pitkin kesää.Laatikoiden huoltotoimet tehdään ennen kauden alkua talven aikana.

Kehät

Mehiläisten pesälaatikkoon mahtuu 10 kappaletta kehiä, jotka rakennetaan ja langoitetaan.
Lopuksi valmiisiin kehiin lisätään vahapohjuke.
Kehiä tarvitaan kesän aikana paljon, viime kesää varten kokosin lähes toistasataa kappaletta.

Pesien kuljetus

Keväällä voi mukavasti siirtää mehiläispesät uuteen tarhapaikkaansa tarvittaessa.Siirtoajankohta oli meillä keväällä 2021 puhdistuslennon jälkeen, äitienpäivän tienoilla.Pesät suljetaan (lentoaukot kiinni superlonilla ja jeesusteipillä varmistaen. Pesän päälle hyttysverkolla varustettu sulkuristikko, jotta kuljetuksenkin aikana mehiläisillä riittäisi happi.

Hoitotoimet

Kesä on mehiläistarhaajan kiireisintä aikaa, jolloin on hyvä olla kartalla siitä, mitä tarhoilla tapahtuu. Pesillä käydään vähintään kerran viikossa, mutta tarvittaessa useamminkin. Mehiläishoitajan tärkeimpiä töitä on taata emolle riittävästi tilaa munimiseen ja työläisille siitepölyn ja meden keräämiseen. Parveilun esto hoitotoimin takaa sen, ettei naapurin piipussa ole yllättäin surisevaa mehiläisparvea...

Emon vaihto

Uuden emon laitoin omaan pesäänsä nuorten mehiläisten kanssa asettumaan ennen pesään siirtoa.Lentoaukon eteen teimme "Robbing Screenin", joka estää lentomehiläisten tunkeutumisen pesään ja mahdollisen ryöstön. Pesän pikkumehiläiset pääsevät tarpeen tullen sivussa olevasta lentoaukosta ulos.

Lentomehiläisten harhautus

Parveilun estossa toimiva tapa saada työläiset luulemaan, että parveilu on jo tapahtunut ja tarvetta ei ole enää lähteä matkoille etsimään uutta pesäpaikkaa.Kuvan päällä olevassa pikku yksiössä on vanha emo pikkumeihäisten kanssa sikiökakkuja, siitepölyä ja hunajaa mukanaan.Muu porukka jäi ihmettelemään emon katoamista ja alkoivat kiireellä kasvattaa uutta emoa. Parveilu unohtui...

Sikiöalan tutkiminen

Hoitajan tehtäviin kuuluu sikiöalan tutkiminen ja emon hyvinvoinnin tarkkaileminen.
Sikiöalasta saadaan paljon tietoa; kuinka emo munii, millaisia mehiläisiä munista syntyy, onko emo terve, onko emolla riittävästi tilaa jne.

Emokennot

Emokennojen tarkkaileminen kertoo hoitajalle, onko parveilukuumeinen pesä lähdössä lentoon.
Emokennoista etsitään munia ja emomaitoa, koska jos niitä alkaa löytyä, alkaa hoitajallakin olla jo kiire...Mehiläiset rakentavat emokennoja joka tapauksessa varalle, vaikkei ne aiokaan heti lähteä minnekään.

Muurahaisten torjunta

Lähimetsässä on paljon muurahaisia ja torjuntamme perustui siihen, että pesän pohja on korkeammalla.Tarvittaessa olisin sivellyt jalustamme jalkoihin vaselliinia tai laittanut muovin pesän ja jalustan väliin.Mukavasti jalusta auttoi, eikä muurahaisista ollut suurempaa vaivaa.

Hunajan kuorinta

Hunajakakut kuoritaan vahapeitteestä ennen linkousta kuorimahaarukalla tai kuorimaveitsellä.Suurilla hunajantuottajilla on koneelliset kuorimakoneet, jolloin saadaan maksimimäärä kakkuja kuorintaan ja valutukseen.

Hunajan linkous

Hunajan linkous voi tapahtua heti hunajakakkujen pesistä tyhjentämisen jälkeen tai myöhemmin, jos varastotiloissa voidaan säilyttää kakkuja.Meillä hunajaa lingottiin pitkin kesää, koska pienimuotoisesti tehdessä ei urakka silloin ole kerralla liian suuri, vaan ajoittuu pitkin kesää tapahtuvaksi.

Hunajan purkitus ja myynti

Hunajaa purkitin erikokoisiin lasipurkkeihin sekä juoksevana, että kiteytettynä.
Myyntitapahtumia oli paikallisesti muutamia, joihin osallistuimme ja saimme mukavasti sadon suoraan kuluttajille "uunituoreena".

Ruokinta

Sadonkorjuun yhteydessä aloitetaan mehiläisten ruokinta sokeriliemellä.
Tein sokeriliemen suureen saaviin, josta jaoin pesille ämpäreihin aina saman verran lientä.
Mehiläiset pakkaavat sokeriliemen kennoihin ja peittävät talvisokerin vahakannella.

Syksyn ja talven puuhailut

Syksyn ja talven aikana on hyvä valmistautua lisäopiskelulla. Mielenkiintoisia kursseja ja lyhytseminaareja on ollut tarjolla paljon. Erityisesti pidin kosmetiikkakurssista, jonka oppeja olenkin jo alkanut jalostaa. Lisätietoa ja taitoa hankin talven aikana Lisätuloja luonnonkosmetiikasta -kurssin avulla, joka kestää ensi kevääseen saakka.